Rapu


SATAKUNTA – Innovation and research network in changing climate – case crayfish

Rapuelinkeino on esimerkki elinkeinosta, jolla on Satakunnassa paljon potentiaalia ja kasvumahdollisuuksia. Rapuun kohdistuvia ekologisia ja ekonomisia riskejä ja mahdollisuuksia tunnetaan kuitenkin huonosti – etenkin muuttuvassa ilmastossa. Siksi ravun ympärille on tarpeen luoda vahva kansainvälinen tutkimusverkosto, joka vahvistaa satakuntalaista tutkimusosaamista ja innovaatioympäristöä.

Täplärapu on tulokaslaji, jota on voimakkaasti levitetty istutuksilla ympäri Eurooppaa. Istutukset ovatkin tuoneet toivottua arvonlisää vesistöjen saaliiseen, esim. Säkylän Pyhäjärvellä ammattikalastajat saavat nykyään suurimman osan tuloistaan rapukaupasta. Ravun ympärille on kasvanut liitännäiselinkeinoja, kuten ravustus- ja ruokamatkailua majoituksineen.


Ekologinen ja ekonominen riskianalyysi

Ravun ekologinen rooli on epäselvä ja kansainvälisten tutkimustulosten valossa osin jopa kiistanalainen. Rapukantoihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti ja siten mm. kestävän lupa- ja istutuspolitiikan luominen on haastavaa. Toisaalta ravun vaikutusta muuhun vesiekosysteemiin ei tunneta riittävän hyvin. Tietoa on kuitenkin saatavilla runsaasti mm. Ruotsissa ja USA:ssa.

Hankkeessa analysoidaan rapuun liittyvät luonnontieteelliset ja taloudelliset taustatekijät. Niiden pohjalta tunnistetaan ja kuvataan raputalouden uhat, mahdollisuudet ja skenaariot muuttuvassa ilmastossa. Hankkeessa tuotettu ja kerätty tieto popularisoidaan niin, että tuloksia voidaan hyödyntää paikallisen yritystoiminnan ja vesienhoidon kehittämisessä. Valmius sopeutua ilmastonmuutokseen paranee. Työtapoina ovat kansainvälinen tutkijavaihto, workshopit, konferenssit, ja tutkimusaineistojen vertailu.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Hankkeen yhteistyökumppaneina ja edunsaajina ovat niin tutkimuslaitokset kuin rapuelinkeinon eri toimijat. Hanketta koordinoi Pyhäjärvi-instituutti, muita toteuttajia ovat Ruralia-instituutti ja Jyväskylän yliopisto. Päärahoitus tulee Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta Satakuntaliiton kautta. Muu rahoitus tulee Euran ja Säkylän kunnilta, Jyväskylän seudulta, Pyhäjärven kalastusalueelta, Pyhäjärvi-instituutilta ja Pyhäjärven suojeluohjelmalta.

Hankkeen tuloksia
 
Hankkeen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että paikallisesti täpläravulla voi olla ympäristöönsä suurikin vaikutus. Täplärapu on rantavyöhykkeen huippupeto, vaikka jokiravusta poiketen täplärapuja tavataan myös järvien syvemmillä alueilla. Täpläravun pääasiallinen kesäaikainen ravinto muodostuu selkärangattomista pohjaeläimistä, jotka muidenkin petojen tärkeitä saaliseläimiä. Täpläravun kesäaikainen saalistus voi vaikuttaa pohjaeläimien runsauteen ja lajikoostumukseen.Talviaikaiseen ravintoon kuuluu pohjaeläinten lisäksi järven hajoava kasvi- ja eläinmassa, vesikasvit, kalaravinto sekä siikakalojen mäti. Mädin saalistuksella voikin tietyissä oloissa olla vaikutusta esim. siian poikastuotantoon. Täplärapukantojen koosta ja rapujen liikkumisesta jään alla tarvitaan kuitenkin vielä enemmän tietoa. Täplärapukantojen seuraaminen on välttämätöntä, jotta sen kannanvaihteluista ja ekologisista vaikutuksista saataisiin parempi kokonaisnäkemys.
 
Hankkeen tutkimustuloksia julkaistaan sekä tieteellisellä foorumilla että yleistajuisempina julkaisuina.Hankkeessa pidettyjä esitelmiä ja muita aineistoja on koottu julkaisusivulle.
 
Rapuhankeen tuloksia esiteltiin 22.-23.10.2014 Porissa pidetyssä seminaarissa.Seminaari oli yhteisseminaari Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmaan kuuluvan kiinalais-suomalaisen Järvet pulassa -tutkimusprojektin kanssa. Rapuhanke päättyi elokuussa 2015.

 
Lisätietoja:
 
Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä
puhelin 050-370 2919
anne-mari.ventela@pji.fi

Elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori
puhelin 050-380 1621
marko.jori@pji.fi

Lataa tästä hanke-esite.