Jätevesien johtaminen Eurajokeen – purkupaikkavaihtojen puntarointi Rauman kannalta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi ympäristölupapäätöksessään 23.1.2013 JVP-Eura Oy:n toimittamaan selvityksen jätevesien purkupaikkavaihtoehdoista sekä hakemuksen ympäristöluvan muuttamiseksi purkupaikan osalta. Selvityksessä tuli käsitellä purkupaikkavaihtoehtoina ainakin jätevesien purkupaikan siirtämistä Kokemäenjokeen tai merialueelle Rauman edustalle. Ympäristöluvan muutoshakemuksen tuli koskea yhtä esitettävää purkupaikkavaihtoehtoa.

JVP-Eura Oy esitti purkupaikan säilyttämisestä nykyisellään, perusteluinaan mm. ettei kuormitus ole enää yllätyksellistä, se on vähentynyt eikä merkittävästi heikennä Eurajoen veden laatua. Selvityksissä korostuvat myös muualle johtamisen suuret kustannukset: Rauma-vaihtoehdon 45 km purkuputkea ja 10 pumppaamoa maksaisi 28 M€.

Aluehallintovirasto ratkaisi asian päätöksellään 12.12.2019 hakijan ehdotuksen mukaisesti: JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet saa johtaa nykyisessä purkupaikassa Eurajokeen.

Lupahakemuksesta muistuttaneissa oli useita raumalaisia, jotka pitivät Eurajokea sopimattomana jätevesien purkupaikkana, mutta Rauman ympäristö- ja lupalautakunta ei innostunut ajatuksesta johtaa jätevedet kaupungin edustalle.

JVP-Eura vastaa kapasiteetiltaan Rauman kaupungin jätevesiä, vanhaa Maanpääniemen puhdistamoa ja yhteispuhdistamona käsittelee myös teollisuusjätevesiä kuten Rauman nykyinen yhteispuhdis-tamokin. Selvityksessä purkupaikkana on viitteellisesti tarkasteltu Rauman nykyisen yhteispuhdistamon puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa. Sen edellytysten jätevesien vastaanottamiseen odotettiin huononevan Järviluotoon rakennettavan tiepenkereen myötä. Asia on mutkistunut ja rakentaminen näyttää ainakin lykkäytyvän Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tulkittua tielinjalla olevat harmaahaikaroiden ja merimetsojen pesäpuut rakentamisen esteeksi.

Eurajoen jätevesistä aiheutuva ravinnekuormituksen kasvu Rauman edustalla on arvioitu fosforina 11 ja typpenä 8,3 prosentiksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus on valittanut Rauman yhteispuhdistamon ympäristöluvasta vaatimuksenaan nykyisen typpikuormituksen pienentäminen vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäjätevesien tuominen on tässä mielessä myös kysymys teollisuuden toimintaedellytyksistä, ei vain merialueen tilasta.

Jätevesien ohjaaminen muualle parantaisi veden laatua nykyisen purkupaikan alapuolella Eurajoessa, mutta jäljelle jäisi hajakuormitus. Se riittää huuhtoutumatilanteissa huonontamaan veden laatua oleellisesti ennen Rauman kaupungin vedenottamoa Pappilankoskella. Eurajoen ravinnekuormituksesta puhdistamovesien osuus on 8-15 prosenttia. Keskivirtaamatilanteessa Pappilankosken vedestä vain noin puolet on Pyhäjärven vettä, huippuvirtaamien aikaan osuus jää alle kolmasosan.

Raumalaisittain kiinnostavaa – ikään kuin intressivertailuna – olisi ollut selvitys siitä, mitä jätevesien purkupaikan muuttamisella saavutettaisiin Pappilankoskelta otettavan raakaveden laadun kannalta. Veden laatu näyttää määräytyvän ensisijaisesti valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen mukaan.

Rauma-purkupaikkavaihtoehdon tarkastelu näyttää jäänteeltä asian alkuvaiheilta, jolloin tavoiteltiin Euran jätevesien johtamista muualle puhdistettavaksi. Nyt, kun on kyse puhdistetuista jätevesistä, olisi sekä ympäristövaikutusten hyväksyttävyyden, että kustannusten kannalta perustellumpi vaihtoehto ollut määrätä johtamaan vedet jokisuulle, Eurajoensalmeen, jonne ne nytkin joen mukana pääosin päätyvät.

Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen
Rauman kaupunki

Pyhäjärvi-instituutti täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja se näkyy blogissamme Pyhäjärvi-instituuttisäätiön hallitustahojen kirjoittamilla blogeilla. Jutut käsittelevät yhteisiä teemoja ja yhteistyötä. Tekstit julkaistaan Yhteiskynä-kirjoittajan alla.

FacebookTwitterGoogle+jaa