Pyhäjärvi-instituutti – Veden ja ruoan rajapinnassa

Pyhäjärvi-instituutti perustettiin vuonna 1989, mutta muistatteko minkälaiseen maailmaan. Suomessa vallitsi taloudellisen kasvun aika. Heureka avattiin Helsingissä. Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Suomen presidenttinä oli Mauno Koivisto. Mihail Gorbatsov soitti kuuluisan puhelinsoiton Nokian Mobiralla Suomen vierailullaan. Vihreä liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa. Alkoholia kului lähes litra enemmän asukasta kohden kuin nykyään vuodessa. Suomessa oli poikkeuksellisen lauha talvi. Mitä sitten maailmalla tapahtui: George Bushista tuli presidentti USA:ssa, Akihitosta Japanin keisari, Eiffel torni täytti 100 vuotta. Berliinin muuri murtui. Kaikesta tästä on siis jo tai vasta 30 vuotta.

Aloitin Pyhäjärvi-instituutin hallituksen jäsenenä vuonna 2007, instituutin ollessa 18-vuotias. Ihmisen iässä se tarkoittaa täysi-ikäisyyttä eli ikää, jolloin ihmisyksilöstä tulee yhteisön täysivaltainen jäsen. Varhaisten havaintojeni mukaan instituutti oli jo vakiinnuttanut paikkansa satakuntalaisena toimijana tuolloin. Minkälainen Suomi oli vuonna 2007. Suomessa siirryttiin digitaalisiin tv-lähetyksiin. Helsingissä pidettiin Euroviisut edellisen vuoden voiton perusteella. Bulgaria ja Romania liittyivät EUhun. Nicholas Sargozy voitti presidentinvaalit Ranskassa.

Pyhäjärvi-instituutti perustettiin, sillä seudun elinkeinotoimintaa haluttiin vahvistaa. Lisäksi Pyhäjärven veden laatu haluttiin turvata. Instituutin ensimmäinen toiminnanjohtaja oli Matti Nummelin. Toisena toiminnanjohtajana oli vuosien ajan Erkki Salomaa ennen nykyistä Teija Kirkkalaa. Alusta alkaen toimintaan ovat keskeisesti liittyneet ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja elintarviketalouden kehittäminen.

Pyhäjärvi-instituutin toiminta perustuu edelleen instituuttisäätiön säädekirjassa perustamisvuonna 1989 kirjattuun päämäärään: Instituutin tehtävänä on edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Erityisosaamisalueita ovat elintarviketalous sekä vesistöjen tila, vesiensuojelu ja -kunnostus. Tavoitteena on Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi sekä vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa.

Pyhäjärvi-instituuttisäätiön hallituksen kokoonpano on elänyt 30 vuoden aikana ja esimerkiksi kuntaliitokset ovat jättäneet oman jälkensä PJI:n historiikkiin. Nykyisin hallituksessa on edustettuna Euran kunta, Säkylän kunta, Rauman kaupunki, A. Ahlström Kiinteistöt oy, Biolan Oy, Apetit Oyj, HKScan Finland Oy ja Turun yliopisto.

Globaali ruokajärjestelmä on täynnä suuria haasteita. Elämme murroksessa, jossa teot linkittyvät vahvasti ilmastonmuutokseen, sekä luonnon ja ihmisen hyvinvointiin. YKn jäsenmaiden yhdessä sovittu Kestävän kehityksen tavoiteohjelma, niin kutsuttu Agenda2030, tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ruoka ja vesi linkittyvät kaikkiin 17 yksittäiseen tavoitteeseen kuten esimerkiksi nälkään, terveyteen ja hyvinvointiin, vedenalaiseen elämään, maanpäälliseen elämään, puhtaaseen veteen, kestävään teollisuuteen jne.

Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on määritellyt tulevaisuuden ruokajärjestelmään erilaisia tavoitteita. Näistä yksi sisältää kestävällä tavalla tuotetun ruoan. Tavoite on erittäin hyvä, mutta miten motivoida alkutuotanto ja elintarvikeyritykset toimimaan entistä kestävämmällä tavalla? Entä mitä käytännössä entistä resurssiviisaampi toiminta tarkoittaa ja miten tuotetaan vähemmän jätettä? Tavoitteisiin kuuluu myös luonnonvarojen tehokas kierrätys. Todennäköisesti tulevaisuuden biotalous sisältää luonnonvaroja, joiden hyödyntämistä emme ole ehtineet vielä edes selvittää. Oli kyse sitten vihreästä tai sinisestä biotaloudesta, jotka molemmat sisältyvät nykyisellään myös Pyhäjärvi-instituutin toimintaan.

Haastava tavoite liittyy myös kuluttajien käyttäytymiseen. Toki on ymmärrettävää, että kuluttaja vaatii lounaissuomalaisittain sikses parasta itselleen ja lähipiirilleen. On kuitenkin järjetöntä, mutta tutkimusten mukaan ilmeisen totta, että suomalainen kuluttaja heittää vuositasolla hukkaan noin 23 kg ruokaa. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön eli FAOn tilastojen mukaan maailmalla tuotetusta ihmiskäyttöön tarkoitetusta ruoasta kolmannes katoaa tai heitetään roskiin. Käytännössä luku 1.3 miljardia tonnia per vuosi on hämmentävän suuri. Jätteisiin heitetty ruoka on turhan kallista yhteiskunnalle ottaen huomioon koko ruokaketjun ja tuotantotalouden toiminnan. Toisaalta samaan aikaan nälänhätä ja ruokaturvattomuus uhkaa lapsia Itä-Afrikassa kuten Somaliassa, Keniassa ja Etiopiassa.

Meillä on vielä yhdessä tehtävää, ja paljon. Osaavia tekijöitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ratkaisujen rakentamiseen.

Vesienhoidon keskeisenä toimintakokonaisuutena Pyhäjärvi-instituutin arjessa on Pyhäjärven Suojeluohjelma, jonka tavoitteena on ylläpitää ja turvata Pyhäjärven hyvä tila ja säilyttää sen moninaiskäyttö kestävällä pohjalla. Toiminta perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja asukaslähtöisyyteen, jotka mahdollistavat tiedollisten ja taloudellisten resurssien pitkäjänteisen turvaamisen. Pyhäjärven lisäksi Pyhäjärvi-instituutin osaamista on hyödynnetty viime vuosina myös Kiinassa. Vesistöjen rehevöityminen on maailmanlaajuinen ongelma, jota ilmastonmuutos pahentaa. Eräs malliesimerkki sinileväkukintorikkaasta järvestä on kiinalainen Taihu-järvi. Vuosia jatkuneen yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut lisätä kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä elintärkeiden vesivarojen kunnostuksen ja suojelun edistämisessä ja turvaamisessa käyttäen malleina Pyhäjärveä ja Taihua. Tätäkin yhteistyötä hallitus on ilolla seurannut.

Pyhäjärvi-instituutti on asiantuntijaorganisaatio. Pyhäjärvi-instituutin toiminta on kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Se sijaitsee sopivasti Veden ja ruoan rajapinnassa. Henkilökuntaan kuuluu keskimäärin 19 ihmistä, joiden avulla bio- ja kiertotaloudesta on tullut yhä keskeisempi teema instituutissa. Itse toiminta pyörii merkittävällä osuudella projektirahoituksella. Vuoden 2018 lopussa käynnissä oli 29 hanketta. Käytännössä jokaista henkilökuntaan kuuluvaa kohden Pyhäjärvi-instituutissa se tarkoittaa 1.5 hanketta ja rahoittajien kirjo on monipuolinen. Pyhäjärvi-instituutin projektisalkun hallinta vaatii suurta kärsivällisyyttä ja venymistä talousasiantuntijalta. Käytännössä koko ajan haetaan uutta tai raportoidaan päättynyttä ja vielä siinä kaiken keskellä käynnissä olevia projekteja myös toteutetaan. Eikö kuulostakin haasteelliselta?

Kilpailu rahoituksesta kovenee koko ajan, mutta Pyhäjärvi-instituutin kilpailuetuna on vankka ja monipuolinen osaaminen, hyvä maine ja laajat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä sidosryhmien vankka tuki. Tämä sidosryhmien tuki oli vahvasti läsnä syyskuun alussa pidetyissä puutarhajuhlissa Pyhäjärven rannalla sekä täällä yhteisessä tilaisuudessamme tänään tässä ja nyt.

Osaaminen veden ja ruoan rajapinnassa on selkeä lisäarvo maailman verkostoissa. Aikamme on suuria muutoksia täynnä. Huolimatta siitä, että olen tämän hallituksen jäsenistä ikänestori, lupauduin jatkamaan hallitustyöskentelyssä vielä tulevan kauden. Toki harvoin kokouksissa pääsee nauttimaan niin kauniista maisemasta kuin tämän hallituksen jäsenenä. Mielikin rentoutuu Pyhäjärven vedenpinnan väreilyä ja värimaisemia katsellessa. Instituutti itsessään on pienehkö ja pippurinen yksikkö, joka tarvitsee meidän kaikkien täällä mukana olevien tukea ja kannustusta. Muistetaanhan tämä tänään ja Finlandia-talolta lähdettäessä.

Lämpimät onnittelut 30-vuotiaalle ruuhkavuosiaan viettävälle Pyhäjärvi-instituutille!

Hallituksen puheenvuoro Finlandia talolla 7.11.2019
Mari Sandell, professori Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto
Pyhäjärvi-instituutin hallituksen jäsen

Pyhäjärvi-instituutti täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja se näkyy blogissamme Pyhäjärvi-instituuttisäätiön hallitustahojen kirjoittamilla blogeilla. Jutut käsittelevät yhteisiä teemoja ja yhteistyötä. Tekstit julkaistaan Yhteiskynä-kirjoittajan alla.

FacebookTwitterGoogle+jaa