Erittäin uhanalainen

Taimen (Salmo trutta) on lohen sukuinen vaelluskala, joka voi elää hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Perinteisesti on puhuttu meritaimenesta, järvitaimenesta ja purotaimenesta sen mukaan, millaisissa vesistöissä taimen elää. Kuitenkin elinympäristöstä riippumatta kyseessä on sama laji ja taimenen elinympäristö voi vaihtua useasti sen elinaikana. Kaikki taimenet kutevat syksyisin joissa tai puroissa, mutta niin sanottu järvitaimen lähtee 2-5 vuoden ikäisenä syönnösvaellukselle järveen ja meritaimen mereen. Osa taimenista elää paikallisena purovesissä, joista ei välttämättä ole vaellusyhteyttä mereen tai järveen.

Luonnossa syntyneen taimenen tunnistaa selkäevän takaa löytyvästä rasvaevästä, joka istutetuilta taimenilta leikataan pois. Kuva: Topi Kaarlamo

Vuoden 2019 alussa valmistuneessa Suomen lajien uhanalaisuus -arvioinnissa meritaimen ja eteläiset taimenkannat on määritelty erittäin uhanalaiseksi (EN). Luokitus on muutettu äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi, sillä meritaimenkantojen tilan heikkeneminen on osittain saatu pysähtymään tehokkaan kalastuksensäätelyn sekä jokikunnostus- ja istutustoimien ansiosta. Kuitenkin kokonaisuudessaan meritaimenen tila Suomessa on edelleen todella heikko. Suurimpia syitä tähän ovat liikakalastus, vaellusesteet, jokien perkaaminen ja vedenlaadun heikentyminen. Luonnontaimen on vuodesta 2019 alkaen kokonaan rauhoitettu kalastukselta kaikilla merialueilla, sekä sisävesissä leveyspiirin 64⁰00’N eteläpuolella (raja kulkee Ylivieska-Kajaani -linjan eteläpuolella).

Myös Pyhäjärvi-instituutissa työskennellään uhanalaisen taimenen pelastamiseksi. Pyhäjärviseudun taimenvedet -hankkeessa keskitytään parantamaan taimenen elinoloja Eurajoen Kauttuankoskella ja Pyhäjoella Säkylässä. Kauttuankoskelle laaditaan kunnostussuunnitelma ja selvitetään kosken taimenpopulaation nykytilaa sähkökoekalastamalla. Lisäksi Pyhäjärveen laskevalla Pyhäjoella suoritetaan sähkökoekalastukset vuonna 2018 kunnostetuilla koskiosuuksilla. Aiempien sähkökoekalastuksien tulosten mukaan Kauttuankoskella elää oma geneettisesti eriytynyt taimenkanta ja alueella tapahtuu myös vuosittaista lisääntymistä. Kauttuankosken koskikunnostusten tavoitteena on luoda taimenelle uusia lisääntymisalueita ja kasvattaa kosken poikastuotantopotentiaalia. Toimenpiteet lisäävät joen monimuotoisuutta ja Kauttuankosken ja koko Eurajoen kalataloudellista arvoa.

Kauttuankoskesta löytyy jo nyt paljon taimenelle sopivia alueita. Kuva: PJG Photography

Kauttuankosken alueella kalastaminen on kokonaan kiellettyä Pyhäjärven säännöstelypadon ja Turuntien sillan välisellä alueella. Kauttuankosken alueelle on asennettu kalastuskiellosta kertovat opaskyltit ja myös kalastuksenvalvontaa alueella on lisätty. Pyhäjärviseudun taimenvedet -hankkeen yhteistyötahot ovat A. Ahlström kiinteistöt Oy, Pyhäjärviseudun perhokalastajat ry., Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistys sekä Eurajoen-Lapinjoen kalastusalue. Salakalastajien kannattaa suunnata suoraan kaupan kalatiskille, sillä toukokuussa voimaan tulleen kalastuslain menettämisseuraamuksen mukaan merestä tai mereen laskevasta joesta salakalastetusta ja saaliiksi otetusta rasvaevällisestä taimenesta joutuu pulittamaan valtiolle 3260 euroa. Suojeluarvot on määritelty uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille ja niiden tarkoituksena on lisätä lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan sekä tehostaa kantojen elpymistä.

On sanomattakin selvää, että Eurajoessa piilee paljon potentiaalia vaelluskalojen osalta. Tilannetta voidaan verrata Vantaanjokeen, josta taimen ja lohi katosivat lähes kokonaan ihmisen toiminnan johdosta. Viime vuosina Vantaanjokea on kuitenkin tituleerattu Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi. Tämän on mahdollistanut joen eteen tehty työ mm. taimenien poikasistutukset, kalataloudelliset kunnostukset ja vaellusesteiden poistaminen.

Eurajoella on täydet edellytykset kehittyä Vantaanjokea vastaavaksi taimenvesistöksi. Loppuvuodesta olemme toivottavasti viisaampia Kauttuankosken taimenkannan tilan suhteen ja tavoitteena on saada kosken kunnostussuunnitelma valmiiksi vuoden 2020 aikana. Varsinaiset kunnostukset toteutetaan rahoituksen ja lupa-asioiden varmistuttua ja niiden mahdolliset positiiviset vaikutuksen näkyvät viiveellä tulevina vuosina.

Lisää tietoa taimenesta: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/taimen/

Punaisen kirjan verkkopalvelusta löytyy Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia: https://punainenkirja.laji.fi/

Tietoa uhanalaisten kalojen suojeluarvoista: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/mmm-vahvisti-suojeluarvot-uhanalaisille-ja-taantuneille-kalalajeille

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa