Luomufoorumi 2019, Luomun kasvuloikka

Vuoden 2019 Luomufoorumi järjestettiin Ahlmanin kartanomiljöössä Tampereella. Kaksi päiväisen tapahtuman tämän vuoden teemana oli luomun tuplaaminen. Tilaisuuden tervetulosanoissa Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila ilmoittikin Pro Luomun tavoitteena olevan, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin tavoite luomun tuplaamisesta neljässä vuodessa. Tuplaustavoite koskee mm. luomuraaka-aineita, luomutuotteiden vientiä sekä kotimaista myyntiä. Kuten Ahlmanin toimitusjohtaja Timo Jaakkola totesi, luomulla menee tällä hetkellä hyvin. Luomun tuotanto nähdään mainetekijänä, joka on tullut ammattimaiseksi tuotantotavaksi. Päivän kuluessa Luomufoorumissa ruodittiin tarkemmin luomualan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä keinoja eri osa-alueiden tuplaamiseksi.

Luomupuutarhatuotannossa on kasvuvaraa, sillä nykyiset pinta-alat ovat melko pieniä.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen kertoivat luomuviljelyn määristä puutarhatuotannon, vihannesten, viljojen ja valkuaiskasvien osalta. Erityisesti puutarha- ja vihannespuolella kasvikohtaiset hehtaarimäärät ovat hyvin pieniä ja siltä osin pinta-aloissa tuplaamisvaraa on. Miten houkuttelevana viljelijät näkevät luomutuotannon tai sen määrän lisäämisen? Luomuvihannestuotanto on hyvin haastava ala. Puutarhapuolella kiinnostus siirtyä luomuviljelyyn ei ole erityisen suurta. Koiviston ja Koikkalaisen mukaan luomumarjojen tuotannossa lisäysvaraa olisi eniten ja markkinoiden luomumarjakysyntä on selkeä.

Luomuviljelyn tuplaamisen merkittävin haaste liittyy typpeen, sillä Koikkalaisen sanoin: ”Luomukaan ei kasva pyhällä hengellä”. Markkinoille olisi saatava luomutuotantoon soveltuvia typpilannoitteita, sillä pelkkä viherlannoitus ei riitä tehokkaaseen luomuviljelyyn. Tutkijat mainitsivat meneillään olevan mielenkiintoisia tutkimuksia typpilannoitteisiin liittyen, esimerkiksi miten ilmasta voitaisiin sitoa typpeä lantaan ja näin nostaa lannan typpipitoisuutta. Toinen haaste on Koikkalaisen ja Koiviston mukaan luomun lajikejalostuksen puuttuminen. Oikeanlaisilla lajikkeilla voitaisiin tuotantomääriin vaikuttaa selvästi.

S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu toi yksiselitteisesti esille, että luomulla on kysyntää. Luomutuotteiden myynti on tasaisessa kasvussa ja tulevaisuuden näkymät tukevat tätä kehitystä. Vastuullisuus ja ekologisuus kiinnostavat kuluttajia koko ajan enemmän ja näihin teemoihin liittyvät trendit ovat pitkäaikaisia. Alarotu kertoi S-ryhmän olevan Suomen suurin luomun myyjä, sillä se myy 58 % koko Suomen luomutuotteista. Alarodun mukaan luomun myyntiä kaiken kaikkiaan voidaan lisätä mm. innovatiivisilla ja hyvin suunnitelluilla tuotteilla. Lisäksi luomun markkinoinnin tulisi olla näkyvämpää.

Vientimarkkinoiden näkökulmasta luomun tuplaamista tarkasteli Business Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang. Wrang on tehnyt vuosia suomalaisten tuotteiden ulkomaanviennin edistämistyötä ja hänen mukaansa vasta viime vuosina viennin mahdollisuuksiin on herätty suuremmassa mittakaavassa. Vientimahdollisuudet luomussa ovat hyvät, sillä ruokatrendit tukevat tällä hetkellä suomalaisen luomutuotteen myyntiä selvästi. Puhtaus on Suomelle selkeä kilpailuvaltti ja sitä tulisi Wrangin mukaan nostaa esille selkeämmin. Miksei suomalaista korkean tason ruokaturvallisuutta rummuteta enemmän? Tuotteiden hyvä jäljitettävyys on tuotemarkkinoinnissa suuri etu, pohti Wrang. Luomukuluttajat janoavat tuotteistaan informaatiota, ja pakkauksissa tämän tulee näkyä!

Viennissä luomun tuplaus on Wrangin mukaan vaatimaton tavoite ja vientiä olisi mahdollista tehdä selvästi enemmän. Wrang kuitenkin muistutti yhdessä Ruokaviraston vientiasiantuntijan Saara Lönnrothin kanssa, että vientitoimissa kohdemaan markkinat, kulutustottumukset ja lainsäädäntö on syytä tuntea hyvin.

Savon koulutuskuntayhtymän Anu Arolaakson puheenvuorossa ammattikeittöiden luomun tuplaamiselle on tilausta, onhan luomutavoite tarjoiluista 20% luomuruokaa vuonna 2020. Nyt julkisissa keittiöissä luomun osuus on n. 12% – Ruotsissa luku on 30%, ja Tanskan Kööpenhaminassa peräti 90%! Kilpailutukset ja hankintasopimukset ovat laadittavissa luomua enemmän suosiviksi huomioimalla ympäristön hyvinvointi sekä laatu- ja makuasiat. Reseptiikkaan ja oikeanlaisiin luomutuotteiden pakkauskokoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota.

Luomumarjoille on Luken tutkijoiden mukaan selkeästi kysyntää. Luomumansikan taimet odottavat istutusta keväiseen multaan.

Luomufoorumin viljelijänäkökulmasta vastasi Timo Anttila, joka viljelee 365 hehtaarin tilallaan viljoja ja nurmea. Lisäksi tilalla on metsää 620 ha. Tila on ollut luomussa vuodesta 1995. Anttila on asettanut tavoitteekseen saada viljapelloiltaan keskimäärin 5000 tn/ha sadot ja tällä hetkellä paras keskimääräinen kokonaissato on ollut 4600 tn/ha. Satojen keskimääräinen lähtötaso vuonna 2014 Anttilan aloittaessa tilan isäntänä on ollut 2000 tn/ha. Tavoite siis lähestyy, mutta ilmaiseksi satojen kasvattaminen ei ole tullut. Tilalla on viime vuosina panostettu maan kasvukunnon parantamiseen mm. salaojituksilla sekä kotkalaisen puukuidun, kajaanilaisen vinassin sekä hämeenlinnalaisen biokaasulaitoksen lietteen levityksillä. Anttilan mukaan luomusatojen tuplaaminen on mahdollista, mutta se vaatii paljon työtä. Lisäksi yleisökeskustelussa pohdittiin, että tuplaustavoitteen onnistumismahdollisuudet riippuvat paljon myös kasvista. Esimerkiksi luomuporkkanan viljelyalan tuplaus voi kaatua kasvinsuojelun haasteisiin, mm. tuhohyönteisten takia. Kaiken kaikkiaan luomun tuplaamiseen vaikuttaa paljon myös toimijoiden asenne ja Anttila näytti esimerkkiä kasvuhakuisesta asenteesta toteamalla pilke silmäkulmassa, että saattaisi hän lähteä porkkanaakin viljelemään.

Ahlmanilla jatkettiin vielä seuraavana päivänä työpajan merkeissä. Luomuinstituutin Sari Iivonen ja Sari Autio kertoivat tutkimusten antamasta informaatiosta mm. luomutuotannon ilmastoystävällisyydestä, vesistövaikutuksista, kemikaalikuormituksesta ja monimuotoisuusvaikutuksista. Kansainvälinen kirjallisuus antaa heikosti ymmärrystä suomalaisesta luomutuotannosta, joten Suomessa tehtävää luomututkimusta tarvitaan kipeästi lisää. Kestävä satotasojen nostaminen ja sopivien luomulajikkeiden saaminen viljelyyn ovat keskeisiä kehittämiskohteita.

Uutta luomulainsääntöä (asetus 2018/848) valotti Ruokaviraston Sampsa Heinonen. Keskeisimmät muutokset liittyvät uusiin tuotteisiin luomusertifioinnin kohteena, elintarvikkeiden valmistukseen, kasvintuotannossa lisäysaineiston tuottamiseen ja kasvihuonetuotantoon, eläintuotantoon sekä valvontaan. Vuonna 2014 alkaneessa lainvalmistelussa päädyttiin valitsemaan linja, joka korostaisi ”luomun periaatteiden kunnioittamista”. Muutoksissa on haluttu ”paluuta perusasioihin ja kuluttajien pitkäaikaisen luottamuksen ylläpitoon”. Sallittujen lisäysaineistojen luokittelu monimutkaistuu. Palkokasvien käyttö tulee pakolliseksi normaaleissa peltoviljelykierroissa. Luomuvalvonta muuttuu riskiperusteiseksi, vähittäiskaupassa irtomyynti sallitaan ja ryhmäsertifiointi mahdollistuu. Muutoksia on siis luvassa, mutta varautumisaikaa onneksi on, sillä asetuksen soveltaminen ei ala ennen kuin sitä tukevat toimeenpanosäädökset on komissiossa hyväksytty, siis aikaisintaan 1.1.2021.

Luomufoorumin ohjelma ja aineistot ovat luettavissa: https://proluomu.fi/luomufoorumi-2019/

FacebookTwitterGoogle+jaa