Kohti tehokasta ruuantuotantoa

Pyhäjärven hyvää tilaa suojellaan parhaiten edistämällä peltomaan kasvukuntoa. Samat toimenpiteet ja viljelymenetelmät, jotka vähentävät vesistökuormitusta, voivat parantaa myös maatilan taloutta. Avainsana on tehokkuus. Termi tehomaatalous on muuttunut kirosanaksi. Sehän ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole ollut kovinkaan tehokasta. Resursseja on hukattu ilmaan sekä vesistöön ja maaperältä on otettu lainaa multavuuden kustannuksella. Kannattavuuden kanssa taistelevilla tiloilla on jouduttu tinkimään pitkän aikavälin investoinneista kuten salaojituksesta ja jopa kalkituksesta. Lyhyiden vuokrasopimusten takia vuokramaihin ei ole kannattanut satsata. Vikasuuntaisen kehityksen kierre on valmis.

Sijaa on kaikesta huolimatta positiivisuudelle. Peltomaan rakennetta ja vesitaloutta voidaan parantaa monilla eri toimenpiteillä. Pintakerroksen alapuolelle voidaan vaikuttaa esimerkiksi syväkuohkeutukselle. Oikeaoppisessa syväkuohkeutuksessa maata ei sekoiteta vaan jankkurin terien yläpuolista maata on tarkoitus nostaa aaltomaisesti huokostilavuuden lisäämiseksi. Parhaaseen tulokseen päästään, kun syväkuohkeutettu pelto jätetään pariksi vuodeksi nurmen juuriston stabiloitavaksi. Hyväjuuristen kasvien avulla voidaan myös yksistään vaikuttaa maan rakenteeseen mutta joissain tapauksissa juurten kasvua voidaan auttaa mekaanisin menetelmin.

Maan rakenteen kunnostamisen jälkeen pitää puuttua pellon tiivistäneeseen koneketjuun ja työskentelytapoihin. Jos työskentelyä pellolla jatketaan samalla tavoin kuin ennen, tiivistyy maa uudelleen. Pellolla tulisi käyttää alhaisia rengaspaineita sekä paripyöriä pintapaineen minimoimiseksi. Pellon maalaji ja kosteus vaikuttavat tiivistymisalttiuteen. Keväällä tulisi odottaa peltojen kuivumista, kunnes maa kantaa koneet ilman merkittävää tiivistymistä.

Kestävä mururakenne edesauttaa ravinteiden ja kiintoaineen pysymistä pellolla. Maan mururakennetta voidaan parantaa mm. nurmikasvien avulla. Syväjuuriset kasvit synnyttävät syvempiin kerroksiin juurikanavia, jotka kasvin kuoltua toimivat tärkeinä veden ja kaasujen kulkureitteinä. Maan mururakenteeseen voidaan vaikuttaa myös erilaisilla maanparannusaineilla. Orgaanisen aineksen lisääminen maahan vahvistaa maamuruja. Orgaaninen aines voi olla peräisin kasvien fotosynteesistä tai se voidaan tuoda pellolle, vaikka kuivalantana tai puuteollisuuden nollakuituna. Rakennekalkki parantaa maan mururakennetta ja vahvistavaa muruja. Rakennekalkki myös nostaa maan pH:ta.

Maan ravinnetasapaino vaikuttaa myös maan rakenteen kestävyyteen. Tärkein indikaattori on kalsium-magnesium-suhde. Suhteen tulisi olla noin 10 eli kalsiumia tulisi olla n. 10-kertainen määrä. Liian korkea suhdeluku eli runsas kalsiumin määrä johtaa maan liialliseen murustumiseen. Liian suuri magnesiumin määrä sen sijaan liettää maata. Suhdetta voidaan parantaa valitsemalla oikealainen kalkitusaine.

Maan rakenne luo edellytyksen toimivalle maan vesi- ja kaasutaloudelle. Ylimääräisen veden on päästävä pellolta pois ja toisaalta maan tulisi varastoida vettä sopivan kokoisissa huokosissa kasvien saatavilla. Sekä avo-ojien että salaojien on toimittava. Vanhoja salaojia on huolettava ja tarpeen ollen peltoja pitää salaojittaa. Ojituksen toimivuuden parantaminen voidaan aloittaa tarkastamalla kuivavara, piiriojat ja salaojien laskuaukot. Salaojien huuhtelulla voidaan poistaa tukoksia. Veden liikkeitä pellon pinnalla voidaan ohjailla muotoilemalla pellon pintaa gps-ohjatulla muotoilulanalla.

Edellä mainituilla viljelymenetelmien muutoksilla voidaan varautua myös muuttuvan ilmaston asettamiin haasteisiin. Haasteiden mittavuuden ja maanviljelyn kompleksisuuden takia tekemiseen on kuitenkin ryhdyttävä heti. Peltomaan kasvukunnon parantaminen ja Pyhäjärven suojelu on vuosikymmenien projekti.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa