Uusien vesiensuojelumenetelmien valinnoissa on tulevaisuudessa keskityttävä ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi pidättämään tulvavesiä pidempään valuma-alueella. Pelto-, suo- ja metsäalueet ovat tehokkaasti ojitettu ja muokattu, jolloin vedet ohjautuvat nopeasti ojiin ja sitä kautta jokiin ja Pyhäjärveen. Suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormitukset kertyvät vesistöihimme tulvavesien mukana. Tekemiemme laskelmien mukaan pienestäkin ojasta voi vuorokaudessa kulkeutua jopa kymmenen kottikärrykuormaa kiintoainetta Yläneen- tai Pyhäjokeen. Tässä aineksessa on mukana myös ravinteita, typpeä ja fosforia.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa ollaan yhä enemmän alettu ottamaan huomioon virtaamien tasaaminen, eli tulvavesien pidättäminen. Pyhäjärvi-instituutissa päättyi vuoden 2018 lopussa PYHÄVESI -hanke, joka sai rahoitusta ympäristöministeriöstä hallituksen kärkihankerahoista. Hankkeessa toteutettiin uusina vesiensuojelutoimenpiteinä kaksitasouoma ja putkipato Yläneenjoen valuma-alueelle. Huolellisella suunnittelulla, yhdessä maanomistajien kanssa, saadaan aikaan vesiensuojelutoimenpiteet, joilla ei aiheuteta esim. peltojen vettymisongelmia. Suunnittelussa ja toteutuksessa mennään aina maankäytön ehdoilla ja pyritään löytämään myös mahdollisuuksia parantaa viljelysmaiden vesitaloutta, joka on tehokkaan viljelyn perusedellytyksiä. Tehokas tuotanto ja vesiensuojelu voidaankin yhdistää kohdekohtaisella suunnittelulla ja oikeanaikaisella toteutuksella.

Kaksitasouoma on ympäristöystävällisempi vaihtoehto perata maatalousojia. Kaksitasouomassa kaivetaan ojan toiselle tai molemmille puolille tulvatasanne. Uoman keskelle jätetään virtausuoma pienille virtaamille, jossa pysyy riittävä virtausnopeus liettymisen välttämiseksi. Kaksitasouoman tulvatasanteelle annetaan kasvaa luonnollinen kasvillisuus, mutta rakentamisen yhteydessä muokatulle alalle on hyvä kylvää nurmiseos ehkäisemään eroosiota ensimmäisen kesän aikana. Kun tulvavesi nousee tulvatasanteelle, virtaamanopeus hidastuu ja kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet pidättyvät kaksitasouomaan. Samalla myös vesi viipyy pidempään ojauomassa. Niittämällä tasanteen kasvillisuutta edesautetaan myös liukoisen fosforin pidättämistä. Tutkimusten mukaan kaksitasouomarakenne vähentää myös ylläpidon tarvetta eli ojan perkauskustannuksia tulevaisuudessa.

Kuvassa kaksitasouoman poikkileikkaus. Tässä tulvatasanne on suunniteltu vain toiselle puolelle ojauomaa.

Metsätalouden vesiensuojelussa käytettyä putkipatoa (virtaamasäätöpato) voidaan käyttää myös maatalousojissa. Putkipadon avulla hidastetaan tulva-aikaisia virtaamia, kun patorakenne pidättää ylivirtaamien aikaisia vesiä padon yläpuolella. Veden pidättämisen avulla tapahtuu sedimentaatiota ja kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat padon yläpuoliseen varastoaltaaseen tai ojan pohjalle. Patorakenne vähentää myös ojauoman eroosiota. Putkipadot voidaan toteuttaa myös siltarakenteiksi peltolohkojen välissä kulkeviin ojiin. Suunnittelussa tulee huomioida padotuskorkeus, ettei pellon kuivatukselle aiheuteta haittaa. Putkipato on kustannustehokas vesiensuojelun ja virtaamien säätö toimenpide.

Putkipadossa on kaksi eri kokoista putkea sijoitettu päällekkäin. Ylimmän putken halkaisija on suurempi ja siitä kautta mahtuu virtaamaan tulva-aikaiset virtaamat. Ylimmän putken korkeus määritetään pellon kuivatuksen kannalta suotuisasti.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.