Vesiensuojelun tehokurssi

Olen muistaakseni aina asunut vesistön lähellä ja pikkulapsesta asti harrastanut kalastusta sekä aloittanut uimaan Maskun kirkasvetisillä hiekkakuopilla järjestetyssä uimakoulussa. Nyt asun Raumalla ja lähelläni ovat meri, järviä ja jokia. Myös vesien tila ja suojelu ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ei siis ole yllätys, että hakeuduin töihin Pyhäjärvi-instituuttiin ja pääsin käyttämään biotekniikan insinöörin sekä eräoppaan ammattejani.

Tietysti uudessa duunissa on aina perehtymistä ja Pyhäjärvi-instituutilla sainkin puolen vuoden aikana opetella, perehtyä ja tehdä lukuisia eri vesiensuojeluun liittyviä töitä. Keväällä aloittaessani olivat pienvedet juuri sulaneet. Joki- ja ojavesinäytteenotto sekä automaattisten vedenlaatumittarien asennus ja huolto alkoivatkin heti. Tietysti näytteenotto ja huolto jatkuivat läpi kesän, jos vettä riitti. Sainkin ensimmäistä kertaa urallani pukea töihin ”eräjormavaatteet” ilman kysymyksiä ja jo ensimmäisenä työpäivänä suuntana oli maasto. Vesinäytteenotto kuulostaa ehkä helpolta, mutta jo labrahommista tiesin sen vaativan tarkkuutta ja virheen mahdollisuus on suuri. Työ on ollut monipuolista ja näytteenottojen ja mittarihuoltojen lisäksi olen päässyt tekemään muun muassa suunnittelutyötä ja asukastyötä. Kävimme esimerkiksi merkitsemässä karttaan Pyhäjoen tulevat koskikunnostuskohteet ja sain kunnostuslupien hankinnan merkeissä jutustella maanomistajien kanssa. Kevään edetessä lähdettiinkin kohta veneilemään eli järvinäytteenottoon Pyhäjärvelle. Järvipelastajien vene toimi myös kenttälaboratoriona. Oja-, joki- ja järvinäytteenottojen lisäksi pelloiltakin tuli kairattua maanäytteitä.

Luonnon monimuotoisuutta tutkittiin tänä kesänä esimerkiksi Eurajoen koskien inventoinneissa ja Lapinjoen sähkökoekalastuksissa. Monimuotoisuuden ylläpitoon taasen kuului vieraslajien torjunta ja tarkemmin jättipalsamia vastaan taistelu. Jättipalsamia torjuttiin hamppukuidulla Katismaan saaressa ja niittämällä ja kitkemällä Eurajokivarressa. Torjunnan tuloksia näemme toki vasta seuraavina vuosina.

Jättipalsamitalkoiden lisäksi sain järjestää toukokuussa koululaisille kalastuspäivän, missä veimme kouluille yhdessä kalastusalueiden kanssa Köyliönjärven ja Pyhäjärven kala- ja kalastustietoa. Nyt syyskuussa pääsin kertomaan vesiensuojelusta, JOKIohjelmasta ja Pyhäjärven suojeluohjelmasta Euran yhteiskoulun 8. luokan luontokoululaisille. Lisäksi sain suunnitella AutoCADillä vesiensuojelutoimenpiteitä kuten pohjapatoketjun ja kaksitasouoman. Näiden lisäksi pääsin tutustumaan uusien fosforinpoistomenetelmien suunnitteluun. Tärkeä osa vesiensuojelutyötä on asioista tiedottaminen ja pääsinkin suunnittelemaan ja asentamaan Pyhäjärven rannoille rantatauluja. Monenmoisia toimia vesiensuojelu siis vaatii ja yllä niistä on lueteltu osa.

Vesistöt ovat oleellinen osa suomalaisuutta. Pystymme nauttimaan maailman puhtaimmasta juomavedestä ja luonnosta sekä käyttämään vesistöjä elämysten ja toimeentulon tuottajana. Jopa suomalaiselle teollisuudelle vesi on, ellei ihan elinehto, niin ainakin selvä kilpailuetu. Vesiensuojelulla pyritäänkin pitämään vesistöjen tila vähintäänkin hyvällä tasolla ja parantamaan kuntoa entisestään. Osallistukaamme siis kaikki positiivisella asenteella omalta osaltamme pitämään vesistöt kunnossa.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa