Mistä löytyy tietoa järvestä?

Pyhäjärvi on keskeisessä osassa alueen maisemassa sekä asukkaiden ja lomailijoiden ajanvietteissä. On siis hienoa, että Pyhäjärvestä kiinnostuneille on tarjolla monenlaista tietoa.
Pyhäjärvi-instituutin ja Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta löytyy paljon erilaista tietoa Pyhäjärvestä. Sivuilla on kerrottu esimerkiksi Pyhäjärven vedenlaadusta, kalastosta ja kasviplanktonista. Tietoa on myös Pyhäjärven suojeluohjelmasta ja suojelutyöstä, Pyhäjärvi-instituutin projekteista sekä ajankohtaisista asioista. Ajankohtaisia kuulumisia järveltä voi seurata myös facebook-ryhmässä Pyhäjärvi – Satakunnan Helmi. Ryhmän kautta kauempanakin asuvat pääsevät nauttimaan Pyhäjärven kauniista maisemista ryhmäläisten jakamien kuvien välityksellä.

Järvellä ja järven ympäristössä liikkuvat voivat maisemien lisäksi havainnoida järven tilaa, muun muassa pintaveden lämpötilaa, jäätilannetta ja levien esiintyvyyttä. Havainnot voi kirjata Järviwikiin, joka on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) perustama ja ylläpitämä verkkopalvelu kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Järviwikiä rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä, joten sieltä löytyy sekä viranomaisten, asiantuntijoiden että kansalaisten havaintoja. Käyttäjätunnuksen luomisen jälkeen sivuille voi perustaa oman havaintopaikan tai täyttää havainnot toisen aikaisemmin luomaan. Havaintojen kirjaamisen voi tehdä vaikka heti paikanpäällä älypuhelimille kehitetyllä Havaintolähetti –sovelluksella.

Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin tallennettua tietoa löytyy SYKE:n tarjoamasta avoimen datan Avoimien ympäristötietojärjestelmien –palvelusta. Pääasiassa valtion ympäristöhallinnon virastojen keräämät aineistot sisältävät tietoa esimerkiksi pintavesien tilasta. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen.

kuva4

Pyhäjärvestä kertovaan tietoon on myös mahdollista törmätä järven rannoilla. Ympäri järven asennetuista rantatauluista löytyy perustietoa Pyhäjärvestä, järven kunnosta sekä ulkoisesta ja sisäisestä kuormituksesta. Liian suuri ravinnekuormitus aiheuttaa järven rehevöitymistä, joka saattaa näkyä etenkin lämpiminä kesinä levien määrän runsastumisena. Tauluissa onkin opastettu välttämään sinileväisessä vedessä uimista ja sen käyttöä. Ryynimäisenä esiintyvän pallosinilevän on kuitenkin todettu olevan vaaratonta uimareille. Paikoin esiintyvän järvisyyhyn takia ohjeistetaan uinnin jälkeen käymään suihkussa ja kuivaamaan karkeaan pyyhkeeseen. Taulut on uusittu tänä kesänä ja kaikkiaan niitä löytyy Pyhäjärven rannoilta Euran, Säkylän ja Yläneen alueelta 18 kappaletta. Bongaatko ne kaikki?

Nettisivut:
https://www.pyhajarvi-instituutti.fi/
http://www.pyhajarvensuojelu.net
http://www.jarviwiki.fi
http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

Share