Viemäröimättömien kiinteistöjen jätevesienkäsittely on järjestetty perinteisesti sakokaivoilla ja purkuputkella ojaan. Joskus on tilanteita, että perimätieto jätevesien käsittelystä ei ole siirtynyt kiinteistön omistajien vaihtuessa ja saatetaan olla tilanteessa, missä jätevesi kyllä kulkee johonkin, muttei tiedetä mihin.

Jätevesilainsäädännössä on määrätty, että kaikkien kiinteistönomistajien tulee olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien kulkeutumisesta. Käytännössä jätevesijärjestelmästä on pitänyt tehdä selvitys. Selvitys on pitänyt tehdä kiinteistönomistajan iästä huolimatta ja vaikka käytössä olisi vain kuivakäymälä. Jotkin kunnat ovat saattaneet kysellä jätevesitietoja ja silloin selvityskin on toimitettu kunnan viranomaiselle. Mikäli näin ei ole, tulee selvitys säilyttää kotona ja esittää viranomaiselle, kun sitä pyydetään. Selvitys sisältää tiedot olemassa olevasta järjestelmästä ja sen sijainnista. Valmiita lomakkeita löytyy esimerkiksi ympäristöhallinnon verkkopalvelusta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi se, tarvitseeko jätevesijärjestelmä kunnostusta. Se on hyvä olla olemassa myös siinä vaiheessa, kun kiinteistöä myydään.

Päättelyä ja salapoliisityötä

Jos tieto järjestelmästä on matkan varrella kadonnut, kannattaa vanhasta järjestelmästä kerätä ne tiedot, mitä on löydettävissä tai pääteltävissä. Jos piirustuksissa ei ole merkintää jätevesijärjestelmästä, saattaa maastosta löytyä merkkejä, jotka kertovat järjestelmän olemassaolosta. Uudemmissa kiinteistöissä maan pinnalla saattaa olla sakokaivojen kansia ja putkia, jotka kertovat, että kyseessä on maaperäkäsittely ja putkien määrästä ja sijainnista voi päätellä, onko kyseessä maahan imeyttäminen vai maasuodatus. Laitepuhdistamot löytyvät kansien alta ja niiden olemassaolosta yleensä kiinteistönomistajakin on tietoinen. Laitepuhdistamojen oikea huolto ja käyttö on tärkeää, jotta jätevedet puhdistuvat.

Mikäli pihalta löytyy vain betonisia kaivonkansia, voi kansien alle kurkkaamalla saada lisäselvyyttä järjestel-män tasosta ja rakenteesta. Sakokaivoihin tulevista putkista voi päätellä, mistä vettä kaivoon tulee. Päästämällä vettä kiinteistön vesipisteistä ja tarkkailemalla samalla kaivoon, saa tietoon, mitkä putket ovat oikeasti jätevesille ja mitkä putket todennäköisesti sadevesille tai rakennuksen salaojille. Kokeilemalla ja koputtamalla pitkällä kepillä kaivon pohjaan, saa tietää, onko kaivo pohjaton imeytyskaivo vai pohjallinen sakokaivo sekä, kuinka syvä kaivo on. Tyhjäämällä kaivon näkee kaivon kunnon, esimerkiksi ovatko kaivonrenkaat liikkuneet, onko pohjalla jotain epäselviä putkia, miltä betonin kunto näyttää…

Purkuputket on monta kertaa varustettu t-haaralla eli lähtevän putken eteen on asennettu pystyssä oleva putken pätkä. Sen tarkoituksena on estää kevyiden aineiden kuten rasvojen kulkeutuminen kaivoista eteenpäin. Vanhemmissa kaivoissa purkuputki voi olla ilmankin t-haaraa. Joskus purkuputki on tukkeutunut ja joutunut kokonaan veden pinnan alle, jolloin kaivon kanssa yleensä on muitakin ongelmia. Purkuputken kautta sakokaivot yleensä purkavat jätevedet ojaan tai maaperään. Kadonnutta purkupistettä voi yrittää etsiä hajun perusteella, ojassa olevan runsaan kasvillisuuden tai maassa näkyvien kaivujälkien avulla. Joskus mitään ei löydy ja tällöin on syytä olettaa, että maahan on asennettu salaojaputki, sorapesä tai vastaava, josta jätevesi imeytyy maaperään. Joskus mitään ei vaan löydy ja myös kaivot ovat kaivettuna maahan.

JÄNES -neuvojat avuksi

Nykylainsäädännön mukaan ranta-alueilla tai pohjavesialuilla sijaitsevien kiinteistöjen tulee kunnostaa järjestelmät lainsäädännön vaatimuksia vastaavaksi 31.10.2019 mennessä. Muiden kiinteistöjen osalta remonttitarve tulee eteen lupaa vaativien korjausten yhteydessä. Pelkät sakokaivot eivät enää jatkossa riitä jätevesien käsittelymenetelmäksi.
Jätevesineuvontaa Satakunnassa eli JÄNES -hankkeen jätevesineuvojat antavat maksutonta, puolueetonta ja kiinteistökohtaista neuvontaa koko Satakunnan alueella.

Lisätietoa JÄNES-hankkeesta löydät täältä.