Marginaaliset mutta monikäyttöiset

Pyhäjärvi-instituutissa järjestetään tammi-helmikuussa avomaan yrttiviljelyn perusteisiin keskittyvä koulutus, jossa käydään lävitse yrttiviljelyn perusperiaatteita sekä kasvikohtaisia viljelytekniikoita. Kuusipäiväisen kurssikokonaisuuden kahden ensimmäisen päivän aikana 8.-9.1. käytiin lävitse mm. yrttiviljelyn ja -markkinoiden nykytilaa Suomessa.

Yrtit mielletään useimmin joukoksi maustekasveja, mutta osalla niistä on myös lääkkeellisiä vaikutuksia ja toisaalta osaa yrttikasveista käytetään vain lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tietyillä kasveilla merkittävimmät käyttökohteet ovat puolestaan esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa. Yrttien kirjo ja hyödynnettävyys on siis varsin moninainen ja lisäksi samasta kasvista voidaan sen eri osia käyttää eri tarkoituuksiin.

Persilja soveltuu viljeltäväksi avomaalla ja siitä löytyy kähärä- ja sileälehtisiä lajikkeita.

Persilja soveltuu viljeltäväksi avomaalla ja siitä löytyy kähärä- ja sileälehtisiä lajikkeita.

Suomessa laajimmin viljelty avomaan yrtti on siemenmausteisiin lukeutuva kumina, jota vuonna 2016 viljeltiin Luken tilastojen mukaan 20 500:lla hehtaarilla. Satakunnassa kumina-alaa kyseisenä vuonna oli 900 ha. Kuminassa yhdistyy kolme kannattavan yrttiviljelyn peruspilaria; kasvi soveltuu Suomen ilmastoon hyvin, sille on vakaat markkinat ja sen tuotanto on täysin koneellistettu. Lisäksi suomalainen kumina on laadultaan korkeatasoista. Toinen viljelytilastoista erottuva yrttikasvi on korianteri, jota Mavin mukaan vuonna 2016 viljeltiin koko maassa n. 130:lla hehtaarilla. Muiden yksittäisten yrttikasvien viljely on selvästi pienialaisempaa, mutta mielenkiintoinen luku tilastoista löytyy ratamojen kohdalta; vuonna 2016 niitä viljeltiin 22:lla hehtaarilla!

Yrttiviljelyssä tyypillisempää on kuitenkin aarien kokoiset viljelyalat. Joitain kasveja voidaan viljellä hyvinkin pienellä pinta-alalla ja niiden tuotanto voi silti tuoda mukavan listätulon tilan muuhun viljelyyn. Pelkästään yrttien viljelyyn keskittyviä tiloja löytyy Suomesta melko vähän ja yleisempää onkin, että yrtit ovat yksi osa tilan viljelytoimintaa. Yrttiviljelyn voi myös liittää esimerkiksi osaksi maatilamatkailua tai erilaisia green care -palveluja. Yrttejä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa monella tapaa ja olennainen osa menestyvää yrttiyrittäjyyttä on, olipa sitten viljelijä tai jalostaja, löytää yritykselle oma tapa erottua ja luoda tuotteelleen lisäarvoa. Lisäksi on hyvä tiedostaa omat resurssit ja miettiä, olisiko sopimustuotanto ja/tai osuuskunnan kautta toimiminen tilalle kätevin tapa yrttisadon myymiseksi.

Avomaan yrttiviljelyn perusteet -koulutus järjestetään Lisäarvoa yrttiviljelyyn -hankkeessa, jonka rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta. Yrttiviljelykurssin kouluttajana toimii Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomesta.

FacebookTwitterGoogle+jaa