Pyhäjärviseutu uusin silmin

Vanhan sanonnan mukaan on mentävä kauas ennen kuin näkee lähelle. Opiskelut kuljettivat minut Jyväskylään asti ja nyt pari vuotta vesibiologiaa yliopistossa opiskelleena vietän kesäni kotiseudulla työharjoittelijana Pyhäjärvi-instituutissa. Honkilahden Lellaisissa varttuneena Koskeljärvi on ollut minulle aina tärkeä virkistäytymispaikka. Kesäisin rauhallisen kalastusreissun tai melontalenkin jälkeen monet murheet tuntuvat pienemmiltä ja mieli kummasti virkeämmältä. Talvisin sielu lepää, kun saa hiihdellä tutuilla hiljaisilla Koskeljärven laduilla. Rakkaan kotijärven arvon ymmärtää vielä paremmin kaupungissa asuessa, kun hiljaisuus ja luonnonrauha eivät enää olekaan itsestäänselvyys. Kuitenkin nyt työssäni Pyhäjärviseutua ristiin rastiin kulkiessa olen myös entistä paremmin ymmärtänyt, mitä kaikkea muuta hienoa Pyhäjärviseutu kätkeekään sisäänsä.

Alueen vesistöt vaikuttavat monin tavoin alueen asukkaisiin. Monet saavat järvestä elinkeinon suoraan tai välillisesti. Toiset vastaavasti virkistäytyvät vesistöissä vapaa-ajallaan esimerkiksi kalastellen, meloen, kunnan rannoissa polskien tai omalla mökillä saunoen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että alueen vesistöistä pystyy nauttimaan monin tavoin, vaikkei olisikaan mahdollisuutta liplatella varpaitaan omalla laiturilla. Pyhäjärviseudulla riittää nähtävää eikä kannata turhaan sivuuttaa lähialueen matkailu- tai virkistäytymismahdollisuuksia.

Pyhäjärvi itsessään on Suomenkin mittakaavassa melko ainutlaatuinen sisävesikohde; 25 kilometrin pituista aavaa järvenselkää kelpaa katsella, sillä jopa täällä tuhansien järvien maassakin yhtä pitkä ulappa alkaa olla jo harvinaisuus. Pyhäjoen ja Yläneenjoen valuma-alueet tarjoavat monenlaista nähtävää. Maaseutumaisema on jokivarsissa parhaimmillaan, lukuisat kosteikot tarjoavat monipuolisen elinympäristön monille vesilinnuille, ja pienet purot sivuojissa miellyttävät silmää. Vastaavasti jo artikkelin alussa ihannoimani Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi ja suosittu melonta- ja retkeilykohde. Myöskään Suomen kansallismaisemiin kuuluvaa Köyliönjärveä peltoaukeineen ja kirkkosaarineen ei sovi unohtaa.

Usein elämä on hektistä suorittamista moneen suuntaan, vapaa-aika vähissä ja sekin vähä erilaisen viihde-elektroniikan ja älylaitteiden sävyttämää. Itsestänikin tuntuu toisinaan, ettei aikaa pienelle rauhoittumiselle yksinkertaisesti tahdo löytyä. Joskus olisi kuitenkin hyvä ottaa tunnetun pohjanmaalaisen punk-yhtyeen sanoin itselleen pieni pala rauhaa, tehdä edes lyhyt retki lähimaastoon ja tutkia, mitä kaikkea mielenkiintoista sieltä voikaan löytyä. Istua hetki rantakalliolla, katsella auringon laskua ja kuunnella, kuinka kuikan huudot kaikuvat kesäillassa. Sillä liian usein tältä arjen kauneudelta sulkee silmänsä ja erehtyy virheellisesti pitämään sitä kaikkea itsestäänselvyytenä. Toivon todella, että aina ei tarvitsisi lähteä kauas ennen kuin tajuaa, mitä kaikkea hyvää ympäriltään voikaan löytää!

P5240059

Tekstin on kirjoittanut Pyhäjärvi-instituutin harjoittelija Lauri Anttila. Juttu on osa Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa. Pyhäjärven puolesta jutut ilmestyvät kerran kuussa Alasatakunta-lehdessä ja Auranmaan viikkolehdessä. Juttusarja on aloitettu vuonna 1995 ja kaikki jutut löytyvät Pyhäjärven suojeluohjelman nettisivuilta: täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa